Gluteenitonta kissanruokaa

Olen ostanut Mustista ja Mirristä Petite cuisine tölkkiruokaa Mochalle. Meillä on ollut kokeilussa useampia merkkejä ja kaikista parhaiten tekevät kauppansa täyttä tavaraa sisältävät ruoat, kuten nämä:

 
Smillan kitten ei meinaa maistua millään, mutta kun sekoitan tätä Petite cuisinea siihen sekaan, menee sekin kuin kuumille kiville. Armoton naukuminen alkaa välittömästi, kun Mocha huomaa nämä purkit. Voisin verrata, että ovat sisällöltään varmasti samantapaista kuin Almo Nature ja Applawse, jotka myös maistuvat tosi hyvin. Tosin niiden hinta taitaa olla n. 1,20€/purkki, kun tämän Petite cuisinen hinta on edullisimmillaan 0,42€/85g purkki.

Nämä olivat tuolloin syyskuussa tarjouksessa ota 2 maksa 1 ja joku 4 purkin kalaloota taitaa nettikaupassa olla edelleen samassa tarjouksessa:

 
Mutta nyt Musti ja Mirri myy näitä ruokia 10€/24 purkkia/85g!

Esim tämän Seesamikana-aterian sisältö:

Ainesosat: Kana, kanaliemi, porkkana, soijapapuöljy, riisi, kalsiumfosfaatti, guarkumi, tapiokatärkkelys, kalsiumsulfaatti, suola, vitamiinit ja mineraalit (E-vitamiinilisä, A-vitamiinilisä, D3-vitamiinilisä, sinkkisulfaatti, tiamiinimononitraatti, mangaanisulfaatti, menadioninatriumbisulfiittikompleksi (K-vitamiinilähde), riboflaviinilisä, foolihappo, pyridoksiinihydrokloridi, kupariaminohappokompleksi, rauta-aminohappokompleksi) karrageeni, koliini kloridi, tauriini.

Ravintoainepitoisuudet: Raakaproteiini 14 %, raakarasva  4%, raakakuitu 0,5 %, kosteus 80 %, tuhka 1,2 %, tauriini 1 %.

Nuo ravintoainepitoisuudet vaikuttaa hyviltä :) mutta tämähän on täysravinto ja kaiken lisäksi viljaton!

Onko joku jo kokeillut näitä ja maistuiko?

Mocha 15 vkoa

Mocha mussukka <3

Eläinlääkärissä

Tällä viikolla käytin Mochan eläinlääkärillä, jota työkaverini oli suositellut. Hinnat ovat hieman edullisemmat ja vastaanottotilat vaatimattomat eli kerrostalon alakerrassa. Kävimme siis ottamassa Mochalle kissan kolmoisrokotukseen tehosteen, jotta kaikki on kunnossa joulukuista näyttelyä varten, josta kerroin edellisessä kirjoituksessani Kissanäyttelyyn valmistautumista.

Lyhyt matka autossa sujui hiljaisissa merkeissä, vaikka Mocha varmaan olikin kummissaan ulkoilman tuoksuista ja kylmästä ilmasta. Eläinlääkärillä oli vastaanottotilassaan voimakas koiran haju ja takahuoneessa äänistä päätellen ilmeisesti oma koira, joka osaltaan sai Mochan hyvin pelokkaaksi. Kun laskin kuljetuskopan eläinlääkärin pöydälle ja avasin luukun, ei Mocha tietenkään uteliaana ulos tullut, niin kuin yleensä. Silmät suurina, pupillit valtavina ja matalaksi painautuneena tuijotti hermostuneena, kun kurkistin koppaan. Hassu ristiriita, kun kehräsi vaikkakin rauhoittaakseen itseään. Reppana ihan vapisi, kun otin syliin ja laitoinkin sitten takaisin koppaansa turvaan. Itse en huomannutkaan, mutta sähisi kuulema eläinlääkärille, kun hän kurkisti koppaan sisälle. Minun antoi kuitenkin koskea ihan normaalisti. Sydänääniä eläinlääkäri yritti kuunnella, muttei siitä tullut mitään, sillä Mocha parka tärisi edelleen niin ettei sydän äänistä saanut selvää. Rokotuksen anto sujui kuitenkin ihan mallikkaasti pienellä maukaisulla ja koppaan siirtyminen tapahtui hiipien matalana, tärinästä vatkaavilla takajaloilla. Aika surkea pikku kissa...

Kysyin samalla valkoisista karvoista Mochan niskassa, että mahtavatko olla tuntokarvoja vai mitä. Lääkäri epäili että ihon vahingoittuneisiin kohtiin kasvaa valkoisia karvoja eli olisivatko tulleet emon niskaan tarttumisesta tai rajuista leikeistä sisarusten kanssa?

Kuumetta rokotteesta ei mielestäni noussut, mutta poitsu oli kyllä aika väsynyt. Reissun jälkeen maistui pitkät unet.

Väsynyt reissaaja