Mochalle taisi hevosen haju olla vähän liikaa. Ratsastustakki oli tipahtanut perheen ratsastajalta hetkeksi lattialle ja eipä kumpikaan huomattu vaikka siinä eteisessä pyörittiin, että missä vaiheessa Mocha ehti käydä ruikkaamassa oikein kunnon lätäkön takin päälle. Siinä huuli pyöreenä ihmeteltiin, että mistäs tuo vesi tuli ja kaikista fiksuinta oli tietenkin ravistella takista nesteet ympäri eteistä..! Tyttäreni siinä lattiapyyhkeillä pyyhki sitten lattiaa ja tuli toteamaan että taisi nyt ollakin pissaa eikä sulavesiä lumesta...
Kloriitti oli ainut mikä tuli mieleen hajun viejänä ja desinfioijana ja onneksi kyseessä oli laattalattia jonka pystyi pesemään harjalla ihan kunnolla. Pyyhkeet laitoin 95 asteeseen pyykkikoneeseen, 60 asteen pesun jälkeen haisivat nimittäin vielä pissalta. Takki ja moppi tulivat raikkaiksi 60 asteessa, muuten olisi takki lentänytkin roskiin. Mocha oli selvästi ihan nolona ja hiiviskeli pienen pienenä pitkin seinän vierustoja, kun nuhtelin moisesta käytöksestä. En ollut vihainen, oikeastaan vain harmitti, mutta sellaista se kissan kanssa eläminen on, olihan tämä odotettavissa. Katsotaan nyt miten jatkossa, oliko tämä Mochan lapsuuden loppu ja merkkailun alku? Siinä tapauksessa mars eläinlääkäriin!
