Kesän Burmaposti

Postilaatikkoon kolahti jälleen odotettu Burmapostin kesänumero. Burmaposti on Burmakissan Ystävät ry:n julkaisema jäsenlehti. Ehdin jo säikähtää, että olenkohan maksanut jäsenmaksua ollenkaan etten vain jää ilman lehteä, mutta asia olikin onneksi kunnossa!

Lehdessä oli nimittäin jälleen tosi kivoja ja mielenkiintoisia juttuja, kuten:

- Totuus teollisista lemmikkieläinruoista (tästä samasta asiasta onkin roikkunut postaus luonnoksissa varmaan jo kuukausia, täytyykin julkaista se pian!)

- Kissan idiopaattinen kystiitti = kissojen kivuliaan virtsarakon oireyhtymä

- Hyvää mieltä ja terveyttä ulkoilusta - turvallisesti, totta kai! Ja mainittakoon, että tämän oli kirjoittanut mielestäni oikea valjastelun asiantuntija eli Burrr-blogin kirjoittaja Merja :) Tämän jatkeena oli juttua kissojen ulkotarhoista ja aidatuista takapihoista, mielenkiintoista ja todella ajankohtaista vuodenaikaan nähden, kiitos näistä!

- PetExpo, Burmakissan Ystävät ry:n edustus messuilla, harmi etten itse päässyt paikalle.

- Lyhykäisiä juttuja jäsenten iäkkäiksi eläneistä burmista, oli kiva lukea, että huolehditun, terveen ja hyvän elämän eläneet burmankissat saavuttavat parinkympin iän. Toivonkin Mochalle ja Milolle tervettä tulevaisuutta ja pitkää ikää!

Burmakissan Ystävät ry:n burmapöytään saatat törmätä kissanäyttelyissä, rohkeasti vaan ostoksille ja moikkaamaan burma-ihmisiä :) Muutamia 2015 vuoden burmakalentereita tullaan myymään myös burmapöydästä, mutta omansa saa varmimmin tilaamalla sen suoraan yhdistykseltä. Omana tavoitteena on, että vielä joku päivä seisoisin itse burmapöydän takana tukemassa yhdistyksen toimintaa! Huh, olikohan tämä lupaus...

Mochan kolmas ja Milon ensimmäinen näyttely

Seuraavaksi Mocha osallistuu (Kuopiossa) Siilinjärvellä pidettävään ISROK:N järjestämään kissanäyttelyyn heinäkuussa. Mocha on ilmoitettu kastraattien näyttelyluokkaan nyt ekaa kertaa. Jännää, saas nähdä kuinka aikuisten kissojen porukassa pärjätään! Milo taas pääsee samaan näyttelyyn ekaa kertaa ja onkin näyttelypäivän sunnuntaina juuri päivälleen tasan 4kk, joka onkin pentuluokan uusi alaikäraja. 

Perusilme!

Mocha esiintyy tuomarille lauantaina ja Milo sitten sunnuntaina eli tietää siis kahden päivän näyttelymaratonia. Tämä johtuu siitä, että ehdin ilmoittaa Mochan lauantain näyttelyyn ennen kuin Milo oli edes kotiutunut meille, muuten olisin mielelläni mennyt molempien kissojen kanssa samana päivänä, mutta toisaalta ehdin keskittymään vain sen kissan näyttelyttämiseen joka minulla on mukanani. Usein omien kissojen arvostelut saattavat nimittäin olla samaan aikaan eri tuomareilla eli pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, nyt sitä probleemaa ei ainakaan tule.

En aijo yöpyä Kuopiossa näyttelypäivien välissä, joten autossakin tulee istuttua ihan kiitettävästi kyseisen viikonlopun aikana. Kahtena päivänä en olekaan näyttelyssä ollut, mutta se tietääkin sitä, että nyt ehdin ainakin tutustumaan näyttelyn muihin kissoihin ja omistajiin hyvin ja varsinkin näyttelyn myyntipöytien tarjontaan :) joten kotiin viemisiä tarttuu mukaan varmasti! Parasta tietysti on, että pääsen kahdeksi päiväksi rupattelemaan kissoista saman henkisten ihmisten kanssa ja tulee tavattua poikien kasvattajatkin samalla kertaa.

Nähdään siis Kuopiossa 12-13.7!

Lehmän hermot

Viimeisen parin viikon aikana Mochan kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta on koeteltu Milon taholta, hyvin paljolti tähän malliin:

Että näin :D

Ekan kerran valjaissa

Milo peri Mochan vanhat pentuvaljaat, enkä uskonut Milon kovin kummoisesti niihin suhtautuvan, olihan sillä kasvattikodissa kaulapanta luovutus hetkeen saakka. Olikin jännä nähdä miten käy, kun laitetaan henkselit niskaan :) Ja oikein arvasin eli eipä käynyt juuri kuinkaan, valjashalvaus kesti selällään ehkä 3 sekunttia jonka jälkeen meno oli entisellään. Päätettiin siis heti kokeilla ulkoilua:

Milo tutki terassia rohkeasti

Hymy kameralle

Tarkistus, missä Mocha?

Täällähän minä!

Hienosti sujui Milon puolesta, Mocha perinteisesti raapi terassin ulko-ovea suurimman osan ajasta ja yritti väkisin hakeutua takaisin sisälle lämpimään. Milon kanssa otetaan uusintaa heti huomenna!

Sesam aukene

Näyte siitä, kuinka meillä kuljetaan suljetuista ovista:

Mocha näyttää Milolle mallia :)

P.S. Hyvää juhannusta kaikille!

Päiväunilla

Lupasin aikaisemmassa postauksessa "Varaosa pikkuveljelle" laittaa kiipeilypuusta yhteiskuvaa, kunhan saan molemmat kisut siihen yhtä aikaa. Ja nyt todellakin sain kisut yhteiskuvaan ja vieläpä samaan pussukkaan. Taisi siis olla turha ostos se varaosa Milolle :) Mocha on nykyään niin ihastunut uuden kissakaverin tuloon ettei päiväunillakaan malta pysyä poissa Milon seurasta:

Ekan kerran yllätin pojat nukkumasta näin, ihanat pojat!

Hieman vain vaarallista touhua:

Tällä menolla kiipeilypuu sanoo sopimuksen irti!

Vänttiset!

Ostin Mochalle viime joulukuussa säädettävät perusvaljaat ensimmäisiksi valjaiksi, jotka sopivat pennulle ja hoikalle aikuiselle. Nyt ne periytyivät sopivasti Milolle, sillä kävin ostamassa Mochalle Arja Vänttisen nahkavaljaat:

Mochan olisi saanut ottaa mukaan Mustiin ja Mirriin sovittamaan valjaita, että tulisi varmasti oikean kokoiset, mutta valitsin randomilla M-kokoiset ja tylsästi mustat. Samalla piti tietysti ostaa taluttimeksi varmasti kaikille tuttu Flexi. Niistä valikoitui 3m mittainen ja alle 8kg lemmikille tarkoitettu kissan Flexi. Värejä oli vaikka kuinka, mutta päädyin ostamaan valjaille kaveriksi ihan perus mustan.

Valjaiden sisäänajoa

Ulkoilu on muuttunut rohkeammaksi nyt kesän myötä, joten tämä oli ehdoton ostos. Mocha selkeästi viihtyi näissä valjaissa edellisiä paremmin, uskon sen johtuvan siitä, ettei tässä mallissa kaularemmi ole pantamainen ja kuristava, joten kissallakin on vapaampi olo liikkua. Vänttisiä saa itseasiassa vaikka minkä värisinä ja harkitsin jotain värikästäkin, mutta Mustin ja Mirrin värivalikoima rajoittui neljään eri väriin ja on poistuva tuote, koska myyvät nyt tätä omaa valjasmerkkiään:

Vänttisiä saa tilattua myös mittatilauksena ja nelos kategorian kissoille suositellaankin valjaat mittatilaustyönä, sillä valjaissa voi säätää ainoastaan rinnanympärystä. Kaulaosaa ei pysty säätämään ja siksi on tärkeää, että valjaat ovat oikean kokoiset, jotta kissa ei pääse valjaista karkuun, ainakaan helposti...

Juhannusruusun juurella on hyvä tähyillä uusissa pukimissa

Vänttisen valjaat Fb- sivuilla on usein tarjouksia, valjaat voi saada jopa 10€, joten kannattaa käydä kurkkaamassa sivustoa. Sieltä löytyy valjaita uutuusväreissä ja myös muutakin kivaa kissa-aiheista härpäkettä, ellei sitä löydy jo tarpeeksi muutenkin :)

Uusi pölynimuri kissakotiin

Mies on siitepölylle allerginen ja tänä keväänä onkin ollut koivun siitepölya hurjasti, niin että huomaan sen ihan itsekin vaikken millekään olekaan allerginen, tosin onhan meillä ollut se koko huoneiston remppakin normaalin asumisen aikana eli rakennuspölyä on remontin jäljiltä ollut asunnossa silminnähden laskeutuneena kaikilla pinnoillakin. Onneksi saatiin remppa valmiiksi ennen Milon tuloa, ettei tarvitse pelätä mitään vaaranpaikkoja. Mies myös selkeästi reagoi huonepölyyn ja koska toinen kissa oli tulossa perheeseen, päädyin sitten ostamaan tämän Elektroluxin Ultra Silencer Animal imurin, josta olikin juttua aikaisemmassa postauksessa Eläimellinen imuri.

USANIMAL on Allergia- ja astmaliiton hyväksymä pölynimuri. Olen hankintaan enemmän kuin tyytyväinen, siivous ei nimittäin ole intohimoni, mutta nyt se voisi olla! Ja tämä jopa seuraa perässä vaivattomasti ja on ihanan ergonomisesti suunniteltu: tässä mallissa on hyvä kahva varressa ja erillinen kantokahva portaissa imurointia varten eli ihanteellinen kaksitasoiseen rivariimme! Imuri on niin tehokas, että jo keskiteholla meinaa vetää maton sisuksiinsa ja niin hiljainen että Mochakaan ei enää pakene korvat luimussa, kun imuri käynnistetään, vaan saattaa jopa jäädä paikoilleen hyvinkin lähelle tarkkailemaan imurointia. Yhteiskuvaan en kuitenkaan kaksikkoa saanut :)

Kyllä nyt kelpaa imuroida uusia lattioita, suosittelen!

Mukana tuli perus suulakkeen lisäksi 3 in 1 suulake joka on kiinni tuossa varressa. Sen kanssa meni ihmetellessä jonkin aikaa, että mites tästä yhdestä pikku kappaleesta tulee kolme erilaista suulaketta :D ja sen lisäksi turbosuulake pyörivillä harjaksilla karvojen tehokkaaseen imurointiin tekstiileistä ja huonekaluista, se tosin unohtui kuvasta. Uskon, että tämä on todella hyvä pölypussillinen imuri meidän kissaperheeseen. Ja kyllähän todellisella kissa-ihmisellä on imurin pölypusseissa tassunjäljet:

Milon kasvattikodissa ei pentuja ole "peloteltu" imurilla, joten vähän jännitti että miten Milo reagoi imurointiin. Edellisenä päivänä jo päällä ollut pyykinpesukonekin sai Milon pelkäämään. Itse imuri ei pelottanut, mutta ääni kylläkin vaikka imuri onkin niin hiljainen. Ekan kerran jälkeen imuroinnista ei ole enää välitetty, kaitpa molemmat kissapojat häippäsevät eri kerrokseen omaan rauhaan.

Uudet ystävät

Ystävystyminen on edistynyt päivä päivältä. Mocha on seurannut Miloa joka paikkaan, eikä Mochan päiväunistakaan ole oikein tullut mitään, koska sen on pakko vahtia Miloa jatkuvasti.

Ja välillä täytyy hyökätä kimppuun ja kokeilla vähän leikkiä, mutta Mochan otteet ovat sen verran rajut, että Milo naukuu merkiksi, että nyt sattuu:

"Armoa, mä antaudun!"

Mocha onneksi irroittaa otteen heti ja kohta hyökätään uudestaan ja lopuksi annetaan pusuja sovinnon merkiksi.

"Sorry."

Mocha on ollut niin innoissaan Milosta, että kontakti meihin ihmisiin on jäänyt tässä viikon aikana hyvin vähäiseksi. Tänään Mocha tuli ekan kerran ihan itse syliin, sitten Milon meille tulon jälkeen. Yleensä sitä tapahtuu päivittäin, mutta Milo on saattanut Mocha paran pasmat ihan sekaisin!

Ihanat uudet ystävät <3

Dear Kitten

Elämänohjeita uudelle tulokkaalle:

"They are training us to be astronauts, I guess". Kissoillakin voi siis olla vilkas mielikuvitus :D Tarkoitus ei ole mainostaa kyseistä ruokamerkkiä, mutta video oli niin osuva tähän elämäntilanteeseen.

Mocha onkin jo alkanut lämmetä Milolle, kamalasti kiinnostaa, mutta silti pitää vähän sähistä ja esittää. Vahtii ja kävelee koko ajan Milon perässä ja jos Milo pysähtyy, niin käy varovasti käpälällä tökkäämässä selkään: "Leikitäänkö"? Takaa-ajo leikkejä mennään niin, että ne vähäisetkin matot meidän taloudessa ovat rullalla ja vauhtia on niin että portaissa kolisee, kun ylhäältä kiidetään alakertaan! Milo vähän jännittää "isoveljeä" ja välillä naukaisee hätäisenä, kun Mocha on vähän liiankin innokas. Paremmalta jo vaikuttaa, sunnuntaina Mocha oli niin toivottaman pahana ja loukkaantunut, mutta nyt näyttää niin kivalta.

Milo on nukkunut ensimmäiset yönsä meidän sängyssä turvassa Mochalta, jotta kaikki saavat nukkua yönsä rauhassa. Milo on niin suloinen, aamu alkaa pienellä naukumisella, puskemisella ja sitten kellahdetaan selälleen, että "mahasta kans". Uskomattoman sosiaalinen ja hellyydenkipeä kullanmuru.

Milolla on sen verran nopeat liikkeet, ettei kuvatkaan meinaa onnistua :)

Mochaa ei tietenkään ole unohdettu, vaan eilen illalla helliteltiin oikein kunnolla, mutta huomaa sen olevan koko ajan varuillaan, ei osaa nyt oikein rentoutua. Ihanaa kuitenkin, että alkavat ystävystyä!

Kotiutuminen

Miloa lähdettiin hakemaan kotiin tänään aamupäivällä, kasvattajan luokse on tunnin matka, joten takaisin tullessa saisi nähdä tulemmeko miukumisen säestyksellä kotiin. Kasvattajan luona emo vielä antoi ihanasti lähtösuukot ja hyvästeli Milon. Perheemme lapset olivat mukana Milon seurana takapenkillä, jotta matkanteko ei olisi ahdistavaa Milolle, siis mulle. Milo päästeli matkan aikana kovaa ja korkealta, on tainnut periä oopperalaulaja kasvattajaltaan ääntä :) Matkan aikana jo jännättiin, että mitähän Mocha tuumaa burmavauvasta... Kotiin kun vihdoin päästiin, nostettiin kantokoppa keskelle olohuonetta ja kissat pääsivät tapaamaan toisensa ekaa kertaa:

Varovaista haistelua

Ja sitten sähinää

Mochan reaktio ei tullut yllätyksenä, Mocha on kissanäyttelyissäkin yhtä sähinää ja murinaa.

Niska- ja selkäkarvat aivan pystyssä!

Milokin osasi hienosti sähistä ja murista,  mutta taisi tulla vähän äitiä ikävä:

Nyt pelottaa!

Mocha vetäytyi vähän kauemmaksi ihmettelemään tulokasta:

Uteliaisuus kuitenkin vei voiton ja auki oleva kantokopan luukku houkutteli tutustumaan uuteen kotiin.

Mocha päätti tarkastella tilannetta turvallisen välimatkan päästä:

Nyt on jo vessat Milon kanssa katseltu ja asioitu, ruokaakin syöty, naskalikynnet leikattu ja leikitty. Pitkät kauneusunetkin maittoi miehen lämpöisessä kainalossa ja nyt touhut jatkuu. Mocha parka on ollut ihan pistoksissa, sähisee ja mouruaa meillekin jos uskalletaan siihen edes koskea tai puhua. Jospa tämä tästä pikku hiljaa...

Milo on ollut todella utelias, rauhallinen, lempeä ja niin hellyydenkipeä pikku-puskija! 

Ihana Milo <3

Aamukampa

Aamukammassa ovat piikit vähentyneet siihen malliin, että huomenna lähdetään hakemaan Mochan "pikkuveli" kotiin. Kaikki on valmiina, kissanvessa osastoakin on päivitetty uudella vessalla ja ruokakaappi pursuaa kissanruokaa niin ettei ovea meinaa saada kiinni.

Kissapyramidi, Milo kuvassa alhaalla oikealla. Kuva: Marie Finne-Bray

Toivottavasti näin isosta pentueesta irtautumiseen lohduttaa Mochan seura, ainakin isoveikka on tutun värinen verrattuna omaan emoon, joka on myös ruskea väriltään. Lisää kuvia tiedossa heti kunhan poitsu kotiutuu. Nyt alkaa jo jännittämään hyvällä tavalla!

Kaikki nimet on jo keksitty!

Tämä on aina yhtä vaikeaa eli nimen miettiminen uudelle perheen jäsenelle. Jos kissoja on useampia, on hyvä että nimissä on eri vokaaleja, jolloin kissat erottavat nimensä paremmin. Tietysti piti myös miettiä, että mikä nimi toimii hyvin yhteen Mochan kanssa, muttei kuitenkaan saa olla liian samanlainen. Ja kun kerta juoma linjalle lähdettiin ja ruskeasta burmastani tuli Mocha, tulee suklaa burmastamme nimeltään Milo!

Milo-mussukka <3

Miksi sitten Milo? Saman niminen Nestlen kaakaojuoma on tullut tutuksi Malesian reissuilla, jossa se on hurjan suosittu. Miloa myydään siellä virvoitusjuomana ihan McDonaldseissa ja kahviloissa ympäri maata. Ei siis ole paikkaa josta Miloa ei siellä saa. Anoppini kahvilassa meren rannalla tätä tuli hörpittyä päivittäin jäillä (=milo ice) ja tietysti kyseistä juomaa on meillä nytkin kaapissa. Tätä erityisesti urheilijoille suunnattua vitaminoitua herkkua Suomesta ei harmikseni saa kuin hyvin varustelluista etnisistä ruokakaupoista. Milo kaakaojuoma on itseasiassa australialainen keksintö jo vuodelta 1934 ja suklaa burmamme kasvattaja AuroraAustralis ja itse kissaemo sattuvat tulemaan Australiasta, joten nimi sopii kaikin puolin kissallemme paremmin kuin hyvin :)

www.milo.com.au/

Ja todellakin, kaikki nimethän on jo keksitty, sillä Milon nimen keksimisen jälkeen törmäsin pari päivää sitten tällaiseen sivustoon, jossa on nimi ehdotuksia ruskeille kissoille ja siinä listassahan ne allekkain meidän kissojen nimet seisoo, höh! Ja minä kun kuvittelin olevani hyvinkin kekseliäs :) Milon isänkin nimi sattuu olemaan Mocha, joten on tässä jotain yhteensattumaa ja tarkoitusta varmaankin...

Onko teillä ollut jokin ajatus kissan nimen takana? Väri, kasvattinimi, luonne?

Ihanan pehmeä

Meillähän sattui reilu pari kuukautta sitten laaja vesivahinko keittiössä, jolloin viemärin tukkeutumisen vuoksi pyykkikoneen huuhteluvedet nousivat keittiön, eteisen ja vessan lattioille. Mocha osasi varmasti olla oikea riesa ja uteliaisuuden huipentuma remppamiesten mielestä, he joutuivat nimittäin teippaamaan makuuhuoneen ovenkahvan seinään kiinni, ettei Mocha pääse avaamaan ovea ja karkaa pihalle remppamiesten kulkiessa ulko-ovesta ees taas! Saipa Mocha heiltä myös liikanimen "Pantteri" :)

Vesivahingon seurauksena teimme myös itse pientä pintaremonttia "vähän" laajemmin, sillä kaikki vanha näyttää aina ihan kulahtaneelta uuden rinnalla, joten koko asuntoon vaihdoimme ihanan raikkaat valkoiset laminaattilattiat ja seinät maalattiin perinteisellä maalarin valkoisella. Tuulikaappikin sai tapettia osakseen ja muuttui kodikkaaksi pikku huoneeksi uuden valaisimen myötä. Mochan turkkikin oli ihan maalarinvalkoisessa, kun seiniä maalattiin, pää kävi kurkkimassa maalipönttöön ja tapetoidessa se kävi maistamassa liisteriä suoraan seinästä. Huh, mikä apulainen, aina ja joka paikassa! Uusien lattioiden takia tuli tietysti ajankohtaiseksi ostaa vanhan risaisen yleismaton tilalle uusi ihanan pehmeä ryijymatto:

Loikoilua auringossa

Mocha on nautiskellut pehmeästä ryijymatosta heti ensi sekunneista lähtien.

Uuuuh, mikä venytys!

Epäilytti ostaa jälleen kerran ryijymatto, sillä edellinen valkoinen ryijymattoni ei tietenkään ollut enää jonkin ajan päästä valkoinen ja siinä pitkät langat huovuttuivat rumasti kahden vuoden sisällä, harmitti heittää matto roskiin. Kaivoin silloin vanhan yleismattoni varastosta sillä siihen eivät karvat eivätkä roskat jää. Aikaisemmasta viisastuneena ostin nyt mustan ryijymaton, jossa on vain sentin pituinen nukka. Ensin vähän jännitti, että jos matto tuoksuu kovinkin voimakkaasti uudelle ettei vain Mocha mene lirauttamaan omia tuoksuja päälle, mutta se pelko osoittautui turhaksi. Toistaiseksi ei ole karvatkaan näkyneet tuossa mustassa matossa. Saas nähdä miten sitten, kun suklaa burmamme kotiutuu pian vaaleamman karvansa kanssa... Nyt siis sen uuden imurin ostoon ja äkkiä!

Viikon päästä!

Ihana suklaa burmanpentuni kotiutuu meille vihdoin viikon päästä!

Kuva: Marie Finne-Bray

Täällä lasketaan malttamattomina päiviä...