En malta olla kertomatta että tietenkin Shu-shun kissalaan maaliskuussa syntynyt lila burmapoika muuttaa meille kesäkuussa Mochan ja Milon kaveriksi <3
 |
| Shu-shun Kuningaskissus 17 päivää vanhana. Kuva: Päivi Salmi |
Meillehän oli tarkoitus muuttaa Mochan kasvattajan kautta viime joulukuussa 2015 Venäjältä burma tuontikissana sijoitukseen. Tuonti ei tuolloin onnistunutkaan joten kasvattajan kanssa oli puhe, että hänen seuraavasta pentueestaan johon syntyy lila pentu, olisin kiinnostunut ottamaan pennun meille poikien kaveriksi. Kolmen kissan ihanuuden hyvistä ja huonoista puolesta listasinkin
postauksen tammikuussa.
 |
| Värisuora :) Kuva: Päivi Salmi |
Pentu tulee meille nyt ihan lemmikkikissaksi eli ei sijoitukseen. Taitaa olla meidän kaikkien kannalta se paras ratkaisu. Pelkäisin kuitenkin mitä tapahtuu sitten kun pentu alkaakin kollittaa ja onko kissojen väliset suhteet sen jälkeen aivan solmussa, kuten silloin kun
Milon hormoonit heräsivät. Nyt vaan toivonkin, että pennun sopeutuminen meille sujuu kivasti. Luvassa täällä blogissa onkin taas kuvasaastetta runsaasti pitkin kevättä ja kesää :D
 |
| Kissus 3 vkoa maailman omistajan elkein. Kuva: Päivi Salmi |
Kertokaahan kolmen tai useammankin kissan omistajat, että miten teillä on pennun tai aikuisen kissan laumaan sopeutuminen sujunut.
Oi kun söpö! Kesäkuussako se muuttaa teille?
VastaaPoistaKesäkuussa vasta, miten maltankaan odottaa! <3
PoistaVoi eiiiih, miten söpö! Mä niin haluaisin ottaa Papulle kaveriksi toisen burman, mutten usko, että Papu siitä tykkäisi. Se on muutenkin arka (ainkin ulkona!) ja rakastaa olla vaan mun ja poikakaverin kanssa. Varmaan stressaisi uudesta kaverista :/
VastaaPoistaMocha ainakin murjottaa pari viikkoa kun uusi pentu tulee, teki niin Milonkin kotiutuessa :) Mutta ei mikään voi korvata lajitoverin seuraa vaikka on tosiaan niitäkin kissoja jotka eivät tule toimeen muiden kissojen kanssa. Pentuhan on aina helpompi aikuiselle kaveriksi. Mocha kuitenkin edelleen haluaa olla ja leikkiä meidän ihmisten kanssa vaikka paras kissakaverikin löytyy <3
PoistaHahaa, arvasin! ♥ Onnea ja tsemppiä odotukseen! Meillä alkuun Noran tultua Haiku näytti sille heti kaapin paikan eikä oikein antanut tulla ulos makkarista. Siitä pian Noran reviiri kuitenkin laajeni ja Raku aloitti ystävystymisen. Haiku alkoi sitten ottamaan Rakusta mallia. :)
VastaaPoistaHeh heh ;) Hyvä arvaus! Vaikka olenhan täällä blogissa siitä kolmannesta kissasta vihjaillut aijemminkin...
PoistaNiin mä muistelinkin, että teillä oli komentoa silloin ensi alkuun Haikun puolelta, mutta että Raku ystävystyi Noran kanssa nopeammin. Eikös teillä ole edelleenkin sillä tavalla, että Nora ja Raku ovat parempia kamuja?
Meillä on aina mennyt hirmu hyvin uusien kissojen tulo. Ensin v. 1995 tuli Rasmus Kallen seuraksi, ja samana päivänä pojat nukkuivat sylikkäin, kirjaimellisesti! Seuraava uusi kissa tulikin sitten vasta Rasmuksen kuoleman jälkeen 2010, kun veljekset Helge ja Toivo muuttivat Kallen kaveriksi. Ei mennyt montaa päivää, kun pennut olivat vanhuksen tyynyjä.
VastaaPoistaSitten tuli Sulo. Sille Helge ja Toivo sähisivät muutaman päivän, ja Kalle ei Suloa oikeastaan noteerannut ollenkaan. Kalle kuolikin vajaa kuukausi Sulon tulon jälkeen, ja uskonkin, että Kallen vanhuus ja munuaissairaus olivat ainakin osaksi syynä välinpitämättömyyteen. Kallehan oli tosin muutenkin kiltteyden perikuva, sitä kiltimpää ja lempeämpää kissaa ei tässä maailmassa voi olla.
Viimeksi meille on tullut Veikko, jonka Sulo otti avosylin vastaan, haisteli heti kuljetuskopasta ulos tulevaa nenää ja toivotti tervetulleeksi. Helgen ja Toivon sähinä ei montaa päivää kestänyt. :) Topi oli kovin luu, se taisi leppyä vasta kolmen neljän päivän jälkeen.
Onko lilalla Kingillä jo nimi? Kyllä burmanpentu vaan on suloinen. <3
12 viikkoa on luultavasti pisin mahdollinen ajanjakso (kissa)ihmisen elämässä. :D
Uskon ja toivon, että kaikki sujuu hienosti :) Kollilla ei vielä ole varmaa nimeä, juuri julkaisin asiasta postauksenkin.
PoistaTodellakin, miten aika voikaan tässä vaiheessa tuntua niin pitkältä!