Tämä on ajankohtainen aihe jälleen, koska olen hankkimassa kolmatta rotukissaa. Itse otin aikanaan selvää mikä rotukissassa maksaa ja ajattelin nyt kirjoittaa siitä blogiinkin niille joille se on vielä hämärän peitossa.
Aloin jälleen vuosien jälkeen haaveilla kissasta vuonna 2012, kun ensimmäisestä omasta maatiaiskissastani oli vuosia aijemmin aika jättänyt. Harkitsin aikuisen kissan tai kissanpennun ottamista löytöeläin yhdistykseltä, mutta äitinä halusin varmistua kissojen taustoista ja ennakoida kissan käytöstä lasteni lähellä. Tämä ei olisi ehken ollut löytökissojen kohdalla mahdollista. Halusin sosiaalisen koko perheen kissan ja tärkeää oli, että kissa sopisi lapsiperheeseen, eikä stressaantuisi lapsista, hälinästä ja käsittelystä. Joten rauhaa rakastavaa rotu ei tullut kysymykseenkään. Päädyin burmankissaan sillä useissa lähteissä, kuten kissanäyttelyssä, kirjoissa, kissaliitton ja rotukissayhdistyksen sivuilla kehuttiin burmaa sosiaaliseksi koirakissaksi, joka sopii erinomaisesti lapsiperheeseen. Tällaisia rotuja on varmasti montaa muutakin, mutta puolueellisuus syntyi siten, kun vierailin ystäväni luona usein silittelemässä hänen suklaa burmiaan ja ihastuin rotuun. Ja kun näin kissanäyttelyssä upean, kookkaan ruskean burma kollin, tiesin että siinä se on! Eikä minun ole tarvinnut pettyä, burma on mitä sosiaalisin, kiltein ja ihmisrakkain rotu!
Hinta tietenkin kiinnosti, sillä en tiennyt olisiko minulla varaa moiseen ihanuuteen. Siksi päätin ottaa asiasta selvää miksi ihmeessä rotukissa maksaa niin paljon eli
mitä minä sillä rahalla saan:
- sen luontoisen ja juuri sen näköisen kissan kun olen halunnut
- sosiaalisen, hyvin kohdellun ja käsitellyn sisäsiistin pennun
- kasvattajan tuen ongelmatilanteissa, apua myös jos kissasta tulee luopua
- mukavan harrastuksen ihanien kissojen ja kissaihmisten parissa
- rakkaan perheenjäsenen
Ja mistä minä sitten rotukissassa maksan:
Kasvattajaksi ei voi ryhtyä kuka vain, sitä varten käydään maksullinen kasvattajakurssi ja rekisteröidään maksullinen kasvattajanimi, sekä solmitaan kasvattajasopimus Kissaliittoon. Kasvattaja sitoutuu noudattamaan Kissaliiton sääntöjä ja hyvä kasvattaja kasvattaa
kissojaan vastuuntuntoisesti ja pitkäjännitteisesti. Kasvattajalla tulee luonnollisesti olla
hyvä rotumääritelmän tuntemus ja kissan terveystieto, sekä hänellä on tieto ja taito hoitaa kissaemo ja pennut tiineydestä luovutusikään eli vähintään 12 viikon ikään saakka.
Seuraavaksi kasvattaja hankkii itselleen ensimmäisen kantaemon ja/tai -isän pennuilleen ja maksaa näistä toiselle kasvattajalle. Jalostukseen valitut kissat ovat geeniperimältään arvokkaita ja rotumääritelmältään pentueen parhaimmat. Siksi jalostuskissoista ja pentueista maksetaan vakuutusta. Pentueet ovat tarkkaan harkittuja, joissa sukusiitoksen tulisi olla parhaimmillaan 0%. Siitoskollia tai -emää ei tulisi käyttää mielellään muutamia kertoja enempää, sillä on haastavampaa löytää jalostuskissoja uusia pentueita varten jos useissa sukulinjoissa esiintyy tätä tiettyä kissaa paljon eli sukusiitosprosentti nousee. Tällöin myöskään emän/kollin mahdolliset piilevät sairaudet eivät leviä liian laajalle rodun kantaan.
Geenipoolin supistuessa kasvattajat ostavat uusia jalostuskissoja ulkomaisilta kasvattajilta kasvatettavakseen. Toisinaan ainakin burmankissoja tuodaan ihan Thaimaasta kotiseuduiltaan saakka ja nämä maatiaisburmat testataan perimältään burmiksi ennen tuontia. Tuontikissa tuo Suomessa kasvatettavaan rotuun uutta geeniä, mutta sen Suomeen saamiseksi rahaa kuluu tuontikissan passiin, matkakuluihin, rekisteröintiin, eläinlääkärintarkastukseen, testaukseen siitosta varten (suomalaisiltakin kissoilta) ja rokotuksiin.
 |
| Kuva: Tanja Holopainen |
Emän odotusaikakaan ei välttämättä suju odotusten mukaan ja eläinlääkäriä saatetaan tarvita kissan avuksi tai sektiota synnytyksen koittaessa. Komplikaatioiltakaan ei aina säästytä. Kun pennut sitten syntyvät, imettävä emo ja kasvavat pennut kuluttavat paljon ruokaa ja kissanhiekkaa. Pennut ja emä voivat myös herkästi sairastua, sen takia saatetaan tarvita jälleen eläinlääkäriä. Pentujen kasvaessa pesuaineitakin kuluu normaalia enemmän sillä kasvuympäristön tulee olla puhdas ja siisti. Pennut tarkastetaan eläinlääkärissä ja rokotetaan yhdesti, sillä emon vasta-aineet suojaavat pentua ja se on pennun elimistölle hellävaraisempi tapa. Ulkomaille myytävät pennut tai isoon laumaan kotiutuvat rokotetaan kahdesti. Ne madotetaan useasti, niille asennetaan mikrosiru ja pennut rekisteröidään. Jotkut kasvattajat luovuttavat pennut vasta viikoilla 14-16. Syynä tähän saattaa olla pennun varhaiskastraatio/sterilaatio tai pennun luovuttaminen ulkomaille. Tällöin pennun ostajan ei tarvitse muistaa kastroida/steriloida pentuaan ja se sisältyy pennun myyntihintaan. Varhaiskastraatio ei tutkimusten mukaan vaikuta pennun kehitykseen, mutta on hyvä muistaa, että operaatiossa on aina riskinsä, sillä nukutusaineet ja antibiootit ovat kemikaaleja joita pienen pennun elimistö ei välttämättä ole valmis käsittelemään madotusten ja rokotusten lisäksi. Varhaiskastroinnilla pyritään myös varmistamaan ettei kyseisen kasvattajan kissoja käytetä luvatta jalostukseen. Yleensähän operaatio suoritetaan kollille yli puoli vuotiaana ja naaraalle vasta ensimmäisen kiiman aikoihin n.4kk iässä ja sen kustannus jää tällöin luonnollisesti kissan uudelle omistajalle.
Rotukohtainen pentueen koko vaikuttaa usein suoraan kissan hintaan. Kissaliiton säännöissä on säädetty astutusväli, jolla suojellaan emokissaa liialta pennuttamiselta. Siksi kalliimpia ovat ne rodut jotka synnyttävät pieniä pentueita eli yhdestä kahteen pentua kerrallaan. Tällainen rotu on luonnollisesti harvinaisempi, sillä niitä syntyy vuosittain vähemmän.
Kasvattaja suorittaa lisäksi astutusmaksut jokaisesta pennusta kollin omistajalle. Hyvä kasvattaja myös näyttelyttää kissojaan, jotta saa kasvateistaan rakentavaa palautetta ja rotumääritelmän tuntemus säilyy hyvänä. Tämän vuoksi kasvattaja maksaa vuosittaiset rotukissayhdistysten jäsenmaksut, näyttelymaksut- ja -matkakulut ja rokotuttaa kissansa säännöllisesti, jotta saa näyttelyttää kauniita kissojaan. Maksan siis myös kasvattajan asiantuntemuksesta ja työstä rodun eteen.
 |
| Kuva: Päivi Salmi |
Kasvatuksen suorista ja epäsuorista kuluista voit lukea lisää euromääräisinä
TÄÄLTÄ
Ja kun rotukissasta maksaa useita satasia tai jopa tuhansia, on se harvoin hetken mielijohteen hankinta! Jäiköhän jotain vielä puuttumaan?
Ai niin...rakkaudesta kissoihin <3
Siispä suuret kiitokset ihanista ja suurenmoisista kissoista ja kaikesta tuesta Shu-Shun kissalaan, sekä AuroraAustralis kissalaan!
