Burma (myös burmankissa tai burmakissa) on kaakkoisaasialainen kissarotu. Burmankissa on ensimmäinen ihmisen kehittämä rotu. 1930-luvulla laivastolääkäri Joseph Thomson toi Burmasta Yhdysvaltoihin ruskean kissan, Wong Maun, joka on burmankissojen esiäiti. Wong Mau astutettiin ruskeanaamio siamilaisuroksella Tai Maulla, ja tästä sai alkunsa burma rotuna. Suomeen burma tuli 1960-luvulla. Länsimaisen burman jalostukseen on käytetty siaminkissaa. Burmaa ei pidä sekoittaa Pyhään Birmaan, joka on vanha alkuperäisrotu - Pyhiä Birmoja on ollut buddhalaisissa temppeleissä ainakin 1400-luvulta alkaen.
Burmankissa rotu jaetaan kahteen ryhmään, rodun standardissa erotetaan:
- amerikkalainen burma -> sopusuhtainen, kohtalaisen kiinteä vartalo, tukeva, erittäin kehittyneet lihakset ja luusto, pyöreä pää
- brittiläinen/eurooppalainen burma -> elegantti, itämainen vartalotyyppi; hoikka, hieman kolmiomainen pää, pidempi vartalo, mutta ei saa muistuttaa siamilaista eikä brittiläistä lyhytkarvaa
Burma on keskikokoinen ja se on ruumiinrakenteeltaan linjakas ja solakka. Lihaksisto on kuitenkin voimakas, ja kissa on painavampi kuin ulkonäöstä voisi päätellä. Paino 3,5-6,5kg. Burman rinta on vahva ja pyöreä, ja raajat ovat ohuet ja tassut soikeat.
Sillä on hyvin lyhyt, hieno, silkkinen, kiiltävä vartalonmyötäinen turkki, ylellisen satiinin tuntuinen. Aluskarva burmalta puuttuu lähes kokonaan. Mahdollisimman tummat pointit (maski, tassut, häntä).
Rodussa esiintyy useita värejä. Alun perin sallittuja värejä oli vain yksi, eli ruskea. Väriluetteloon lisättiin sininen (v.1955), suklaa ja lila (v.1959). Muut uudemmat muunnokset on hyväksytty vain Euroopassa: creme, punainen sekä kilpikonnamuunnokset ruskea-, sini-, suklaa- ja lilakilpikonna (1970-luvulla). Yhdysvalloissa näitä muunnoksia kutsutaan Malayan-kissoiksi. Näissä kaikissa värityksissä vartalon alapuolen väri on vaaleampi kuin selän ja jalkojen. Valkoista eikä tabbykuvioita sallita missään värissä.
Silmät ovat väriltään parhaimmillaan kullankeltaiset, tummat tai kirkkaat väriltään.
LUONNE:
Tällä poikkeuksellisen sosiaalisella, energisellä ja elämäniloisella kissalla on voimakas luonne, eikä se pelkää mitään. Tällä pikku "juttelijalla" on myös kova ääni, joka ei tosin ole ihan yhtä käheä kuin siamilaisilla. Sosiaalisena olentona burma rakastaa seuraa ja inhoaa olla yksin. Helposti kiintyvä burma on myös lasten väsymätön leikkikaveri. Se kiintyy omistajaansa jopa siinä määrin, että on saanut lempinimekseen "koirakissa". Tämä koirakissa on erittäin älykäs ja se noutaakin leluja niin kauan kunnes heittäjän käsi väsyy. Myös ovien avaaminen sujuu tältä älyköltä vaivatta ja onnistuu burmalta myös valojen sytyttäminen ja sammuttaminenkin!
Jos kiinnostuit burmankissasta, löydät lisää tietoa, kasvattajia ja pentuja sivustolta Burmakissan ystävät ry.
Risteytyksistä burman kanssa muodostuneet rodut:
- bombay (burma + amerikkalainen lyhytkarva)
- tonkineesi (burma + siamilainen)
- burmilla (burma + persialainen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti