Graffitteja seinillä

Milo on nyt todella innokas merkkaamaan reviiriään muualle asuntoon ja ruiskuttelee kunnolla seisaaltaan useampia seiniä peräkkäin. Onhan Mochalle tietenkin tehtävä selväksi, että kuka täällä oikein määrää! Johan tämä piirtely riittäisi:

Nää on mun maita!

Milo ja Mocha ovat edelleen siis napit vastakkain ja Milo asusteleekin nyt kylppärissä viimeisimmän deittinsä jälkeen, sillä tappeluhan siitä muuten tulee.  Näin ihanasti yhteiselo kuitenkin sujui viimeisimmän morsion kanssa:

Ihana pari <3 Kuva: Mirkka Kangasluoma

Milo kun kotiutui näiltä reissuiltaan ei Mochan rakas lelu Herra Hakkarainenkaan Milon merkkailu sabotoinnilta säästynyt. Aikaisemminhan Milo pissi nätisti istualtaan vain lattialle unohtuneeseen pahvilaatikkoon, tyhjään pyykkikoriin tai isoon tyhjään Ikean kassiin tai vessan lavuaariin. Nämä edellä mainituthan on helppo pestä tai heittää roskiin. "Näin ne naiset sotkee aina kaikki asiat" tokaisi parempi puoliskoni :) kun Mochan ja Milon ystävyys meni solmuun. No, vielä odotellaan siis viikon päivät, että isyys varmistuu ja voidaan sitten varata aika tohtorille. Tästä operaatiosta voit lukea lisää aikaisemmasta postauksestani: "Kissan kastrointi".

Kissan kastrointi

Asia josta ei voi puhua ääneen Mochan kuullen :D Nyt kun Mocha täytti puoli vuotta, on ajankohtaista miettiä, että menemmekö eläinlääkärille, jossa leikataan sitten muutakin kuin kynnet... Perinteisesti kissat on steriloitu/kastroitu niiden tullessa sukukypsäksi eli kolli n. 6-9kk iässä ja naaras kissa n. 8kk-1v iässä tai ensimmäisen kiiman jälkeen. Tästä on myös huonoja seurauksia:

• syntyy ei toivottuja pentuja, koska ei uskottu kissan olevan vielä sukukypsä
• myöhään leikatuilla kissoilla saattaa olla seksuaalisuuteen liittyvää opittua käytöstä, kuten merkkailua
• joudutaan turhaan lopettamaan terveitä kissoja, koska koteja ei riitä kaikille

Ulkomailla suositaan enemmän varhaiskastraatiota, joka voidaan suorittaa aikaisemmin heti penturokotusohjelman jälkeen tai ennen luovutusta uuteen kotiin, aikaisintaan 12 viikon iässä, jolloin uusi omistaja huolehtii rokotusohjeman loppuun saattamisesta. Eräässä kissalassa jossa vierailin, toimittiin näin. Eli lemmikeiksi myytävät kissat leikattiin ja luovutettiin uusille omistajille 14-16 viikon iässä.

Uroskissan kastraatioleikkauksessa:

• poistetaan kivekset kahden pienen viillon kautta
• leikkaus tehdään täysnarkoosissa ja kissa pääsee kotiin samana päivänä
• klinikalla kissalle annetaan kipulääkepistos; leikkaushaavoja kotona ei tarvitse hoitaa mitenkään
• kissat toipuvat leikkauksesta hyvin nopeasti

Hyvät puolet:

• kastroidut kollit eivät karkaile yhtä helposti kuin leikkaamattomat
• ulkona vapaasti liikkuvan kissan riski joutua onnettomuuteen tai tappeluun laskee huomattavasti
• kolleista tulee seurallisia, jos ne aikaisemmin olivat levottomia ja menettivät ruokahalunsa morsiamen toivossa
• kastraation jälkeen virtsanmerkkailu yleensä loppuu ja virtsan haju vähenee

Huonot puolet:

• Kissat usein lihovat kastraation jälkeen. Tämä johtuu siitä, että leikatun kissan energian tarve on pienempi kuin ei-leikatun, joten ruoka-annoksia on syytä vähentää
• kastraatio on peruuttamaton, kissa ei enää voi lisääntyä ja eikä käyttää enää siitokseen, vaikka siitä olisi tullut upea näyttelytitteleiden kerääjä ja siitoskissa

Kissan leikkauttamisesta voit lukea lisää SEY:n PowerPoint dioista TÄÄLTÄ.

Kun sain kasvattajalta tietopaketin kissani hoidon tueksi, siinä huomautettiin, että burmankissa on herkempi nukutuslääkitykselle ja siitä tulee mainita eläinlääkärille jos nukutusta tarvitaan. Onko teillä menneet kissojen kastroinnit ja steriloinnit komplikaatioitta? Mites parantuminen kotona?