Osa kasvatukseen käytettävistä kissoista asuu siis sijoituskodeissa. Koirapuolella tämä tuntuu olevan kissamaailmaa yleisempää. Blogin alkumetreillä jo kerroin kuinka meille tarjottiin lemmikkipennun lisäksi
sijoituskissaa. Silloin tuntui etten ole sellaiseen vielä valmis ja haluaisin myös hieman tuntea ihmistä, jonka kanssa sitoutuisin tiiviiseen yhteistyöhön, sillä sijoituskotina toimiminen tietää säännöllistä yhteydenpitoa kasvattajaan. Siksi onkin tärkeää, että osapuolet tulevat hyvin toimeen keskenään eli "kemiat" pelaa ja ollaan samoilla linjoilla. Itselleni on tärkeää myös tuntea rotua ja olla kiinnostunut kasvatuksesta ja rodun standardeista, sillä sijoituskoti on myös osana viemässä valitsemaansa rodun kehitystä eteen päin, auttaen kasvattajaa työssään.
Sijoituskissa on siis yksin kasvattajan tai yhdessä jonkun toisen kanssa omistama jalostuskissa, joka asuu muualla kuin kasvattajan luona. Sijoituskissasta tehdään sijoitussopimus, jossa määritellään sijoituksen ehdot eli naaraskissan kohdalla pentueiden määrä/naaraan ikä johon saakka se on sijoitettuna ja uroskissan kohdalla astutusten määrä/uroksen ikä. Kun sijoitussopimuksen ehdot täyttyvät, siirtyy kissa sijoituskodin omistukseen. Sijoituksen ajan kasvattaja vastaa kissan kasvatuskuluista ja sijoituskoti kissan yleisistä kuluista, kuten ruoka, hiekka, rokotukset...
Moni kiinnostuu sijoituskissasta sen edullisemman hinnan takia. Usein sijoituskoti maksaa vakuusmaksun, joka on lemmikkikissan myyntihintaa pienempi, esimerkiksi puolet hinnasta, joka mahdollisesti palautetaan sijoitussopimuksen ehtojen täytyttyä. Sijoituskissa ei kuitenkaan ole ilmainen, eikä sillä tienaa. Sijoituskissan todellinen hinta on se
aika, huoli, joustavuus ja
tarmo jonka laittaa kissan hoitamiseen ja kasvattajan kasvatussuunnitelmiin sitoutumiseen.
Jos kiinnostuit, Kissaliiton sijoituskissa oppaan löydät
TÄÄLTÄ.
Olen kuullut erittäin onnistuneista sijoituksista, mutta tietysti myös niistä ikävistäkin tilanteista, jossa kasvattajalla on
hyvin tiukat ehdot ja näkemykset. Tai sopimuksessa sovitut asiat eivät
toteudukaan, esimerkiksi kasvattaja ei osallistukaan siitosnaaraan ja
sen pentujen ruokintaan/ hiekkoihin vaikka toisin oli sovittu. Toisaalta
voi käydä myös niin ettei naaraskissa tulekaan tiineeksi tai ujon
kollin astuminen ei onnistu.
Kissaliiton sopimus uroskissan sijoituksesta löytyy
TÄÄLTÄ ja naaraskissan sopimus
TÄÄLTÄ.
Täällä meillä on nimittäin kovasti harkittu josko Mochalle tulisi kaveriksi sijoituskissa, sillä olemme saaneet ehdotuksen harkita sijoituskollin ottamista. Eniten itseäni sijoituskissassa ja nimenomaan kollissa mietityttää
tietysti kollitushaitat, kuten merkkailu ja kova ääninen mouruaminen.
Naapuriin ei kuulema ole Mochan mouruilutkaan kuuluneet, että josko sitä
uskaltais. Eikä kukaan perheestäkään ole valitellut Mochan
yömouruamisesta. Jotkut kollit lakkaavat syömästäkin, koska on vain ne
tytöt mielessä. Sijoituskodillahan on suuri vastuu
kasvattajaa sekä kasvattia kohtaan, sillä yleensä sijoituskissa on
ulkomaan tuontikissa tai pentueen lupaavin kissa, jonka kasvattaja
haluaa pitää kasvatuksessaan. Kyseinen kissa voi olla todella tärkeää
kasvatusmateriaalia, sillä se on tarkoin harkittujen vanhempien
jälkeläinen ja usein kasvattajilla on pitkänlinjan suunnitelmia myös
jälkeläisille. Tästäkin syystä olen onnellinen, että meille luotettaisiin tällainen tärkeä kissa! Nyt siis päätöstä tekemään...
 |
| Mocha on autuaan tietämätön palvelusväen suunnitelmista... |
