keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Kaksin aina kaunihimpi?

Tietenkin haaveissa on Mochalle kaveri eli se TOINEN kissa! Mielestäni Mocha tarvitsee aktiivisena kissana itselleen ehdottomasti kaverin, mutta mietityttää kuinka oikein ottaisi tulokkaan vastaan, koska on aina muiden vieraiden kissojen seurassa kova uhoamaan eli murisee, sähisee ja "jodlaa" jo ihan näin pentunakin. Burmakissan ystävät pentulistalla on tosiaan monta ihanaa burmakissanpentua etsimässä kotia, MUTTA olemme saaneet erittäin houkuttelevan ehdotuksen, jota tulee ehdottomasti ja vakavasti harkita ;)

 Tässä TOP10 lista joka puhuu puolestaan:
  1. Ihminen ei voi korvata toista kissaa
  2. Kissa puhkeaa kukkaansa vasta kun sillä on mahdollisuus toteuttaa lajikäyttäytymistään toverin seurassa
  3. Kissat pystyvät antamaan toisillensa paljon sellaista mitä ihminen ei pysty, kuten pesemään toisiaan ja painimaan keskenään
  4. Kissat antavat toisillensa turvaa sekä virikkeitä
  5. Kissat pystyvät kommunikoimaan tavoilla joilla ihminen ei pysty
  6. Ihmisen ja kissan yhteinen laatuaika ei vähene vaikka uusi kissa taloon tuleekin, ainoastaan kissan yksinoloaika vähenee
  7. Kahdelta kissalta saat kaksinverroin hellyyttä <3
  8. Kissa on onnellisempi kaverin kanssa -> saattaa vähentää mahdollisia käytöshäiriöitä
  9. Kissan tottuminen toiseen kissaan on yksilöllistä, toiset kissat melkein halaavat kumoon uuden kaverin ja toisilla kestää sähinäkautta hetken ennen kuin hyväksyvät uuden tulokkaan
  10. Kaksi kissaa menee siinä kuin yksikin, mutta toki toinen kissa tarkoittaa tietysti kaksin verroin rahan menoa, kaksin verran töitä ja tuplasti huolta! Tähän on varauduttu...
"Kissa on kuin suklaa, on vaikeaa olla ottamatta toista... tai kolmatta".
Veljesrakkautta, Mini-Mocha vasemmalla :) Kuva: Tove Karhu

 Oliko riittävän hyvät perustelut :D

4 kommenttia:

  1. Olen nyt ja aina sitä mieltä, että kissa tarvitsee kissakaverin. Ihminen ei vaan riitä. Tottakai alussa on aina sitä sähinää ja murinaa, mutta se kyllä menee ohi! :) Burmat taitavat olla ihan mestarisähisijöitä! Reiska otti Alman tulonkin raskaasti, vielä raskaammin kuin Arskan pari vuotta sitten. Raukkaparka oli ihan sekasin pari päivää. Mutta nopsasti kuitenkin jo hyväksyi uusimmankin tulokkaan ja leikkivät nyt jatkuvasti keskenään. :)

    Mä kyllä sillon pelkäsin, että Reiska muuttuu Arskan tultua, ei oo enää niin ihmisrakas ja siliteltävä. HÖPSIS. Reiska on Reiska edelleenkin, ei toinen kissa sitä miksikään muuta. :) Ihan samalla tavalla kaikki haluavat ihmisen seuraa ja rapsutuksia! On vaan tosi kiva, että nyt on seuraa työpäivienkin ajan ja pidempäänkin, ei oo enää yhtään huono omatunto jos päivä venähtää, kissat kyllä pärjäävät keskenäänkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä, että kissa tarvitsee kissakaverin ja myös siinä, että ehkä mulla tosiaan ei olisi niin huono omatunto työaikana, kun tiedän että Mochalla olisi kotona kaveri! Nyt on myös alkanut ilmetä käsiin ja jalkoihin hyökkäilyä ja toivonkin, että kaveri auttaisi tähänkin asiaan.

      Poista
  2. Kyllä kissalla pitää olla kissakaveri! :) Varsinkin kun energiaa on niin paljon kuin Mochalla näyttää olevan. Kaveri auttaa. Ilmeisen harva burmankissa viihtyy ainoana kissana. Vaikka ihminen viettäisi sen kanssa paljon aikaa ja keksisi tekemistä, niin ei ihminen voi toista kissaa korvata. Jos (kun?) burman(?)pentu tulee, niin sähinää on ihan varmaan odotettavissa, mutta todennäköisesti uho katoaa, kun Mocha tajuaa, että kaveri onkin kiva juttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon ja luotan siihen, että Mocha sopeutuu toisen kissan tuloon ja hoksaa kuinka hyvä juttu se onkaan, vaikkei heti aluksi tulokasta kumoon halaisikaan :)

      Poista