Sijoituskissojen omistajilta ensimmäisenä nousivat nämä kiima-asiat eli naaraskissallahan on kiima vähän väliä ja kollikissalla jatkuvasti ja sitä mouruamista ei taideta jaksaa kuunnella... Naaraskissoille on kyllä e-pillereitä, joillekin ne saattavat aiheuttaa käytöshäiröitä ja jotkut naaraat juoksevat niistä läpi eli ovat kiimassa joka tapauksessa. Kolleille puolestaan voidaan asentaa hormonisiru joka toivottavasti hillitsee kollin kiimaa ja merkkailu intoa.
Toinen asia on se, että kissan haltija eli sijoituskoti ja kasvattaja eli kissan omistaja ovat aikalailla "naimisissa" sijoituskissan sopimusajan. Eli hyvä suhde kasvattajan kanssa ja samat näkemykset ovat kullan arvoisia.
Myös se kolmantena asiana, että kasvattaja ymmärtää sijoitusperheen elämäntilanteen kuten: yksin elävä kasvattaja vs. perheellinen sijoituskoti. Tässäkin voi tulla kaikenlaisia yhteentörmäyksiä...
Sijoitusopimuksia voi olla monenlaisia. Naaraalla se saattaa tarkoittaa 1-2 pentuetta tietyn ajan sisällä, kollilla tietty määrä astutuksia, tiettyyn ikään mennessä. Sopimuksen täytyttyä kissan omistus siirtyy kasvattajalta haltijalle. Sijoituskissasta kasvattaja voi pyytää maksua korkeintaan puolet kissan hinnasta, joka sitten palautetaan sopimuksen täytyttyä. Sopimuksen ehdoissa kannattaa olla tarkkana ja mitäs sitten jos kissa vaikka kuolee tai ei tule tiineeksi tai ei löydy sopivaa naaraskissaa astutettavaksi? Näitä sopimuksia löytyy kissaliiton sivustolta.
Ja toki, koska kissan omistaja on sen kasvattaja, hän haluaa seurata kissansa kuntoa ja hyvinvointia, tulla käymään katsomaan kissaansa, määritellä mahdollisesti mitä kissan tulee syödä ja tuo tullessaan kissalle ruokaa, sekä käyttää kissaa todennäköisesti näyttelyissä. Jotkin kasvattajat haluavat, että naaraskissa synnyttää kissat kasvattajan luona eli, onko kissan sijoitusperhe valmis luopumaan kissastaan jopa 4 kk ajaksi tai toisaalta kasvattamaan pennut sijoituskodissa? Pennuissa on kova kasvatustyö, joka silti on varmasti ihana ja antoisa kokemus, mutta monen kissan ruokkiminen ja hiekat tulevat kalliiksi ellei sitten kasvattaja osallistu näihin kustannuksiin - yleensä kuitenkin luonnollisesti osallistuu, sekä maksaa eläinlääkärikäynnit, sirutuksen, rokotukset, madotukset ja rekisteröinnin.
Ensimmäiseksi kissaksi päätin kuitenkin ottaa ihan lemmikkikissan, tämän pennun pitäisi olla ihan näyttelytasoinen, lemmikkitasoisia eli kissoja joilla on joku virhe, kuten mm:
- häntä knikki eli koukkuhäntä
- rintalastassa koukku tai painunut rintakehä
- kivesvika
- napatyrä
- tai muita rotumääritelmän poikkeavuuksia
Onko teillä lemmikki- vai sijoituskissoja? Olisi kiva kuulla lisää kokemuksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti