keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Aasialaiset kissarodut

Ennen kissan hankintaa painiskelin eri rotujen välillä. Siitä voit lukea TÄÄLTÄ. Mutta eniten olen koko ajan ollut kiinnostunut aasialaisista roduista, joilla yhteistä on luonne. Ne ovat sosiaalisia rasittavuuteen asti :) Näitä rotuja ovat mm:
  • burmankissa
  • siamilainen/itämainen
  • thai (wichien-maat)
  • korat
  • japanin bobtail
  • singapura:


Jostain syystä tämä singapura on sirolla olemuksellaan ja suurilla silmillään oikea söpöläinen ja luonteeltaan tyypillinen aasialainen kissa. Harmi etten yhtään yksilöä ole nähnyt ihan livenä, mutta seuraavalla Kaakkois-Aasian matkallani toivon näkeväni tämän ihan itse Singaporessa, synnyinseuduillaan. Singapura on julistettu Singaporen kansallisaarteeksi vuonna 1991, jolloin se sai viralliseksi nimekseen Kucinta eli rakkauskissa. Ihana nimi, joka tulee sanoista kucing = kissa, cinta = rakkaus. FIFe:ssä rotu tuli alustavasti hyväksytyksi 1.1.2013. Näitä taitaa Suomessa olla vain kourallinen, enkä netistä löytänyt yhtään tällä hetkellä toimivaa suomalaista kasvattajaa.

Siamilaisiin ja itämaisiin tutustuin aijemmin viime syksynä Orifame-kissalassa. Siitä juttua lisää TÄÄLLÄ. Mutta tulin siihen tulokseen etten voi ottaa niin aktiivista kissaa ensimmäiseksi kissaksi ilman kaveria. Hieman myös mietitytti siamilaisesta kerrottu luonteen ailahtelevaisuus, mielenosoittaminen ja yhteen ihmiseen vahvasti leimautuminen...

Toinen haaveilemani rotu on burman ja siamilaisen risteytys tonkineesi. Tätä rotua ei harmikseni ole hyväksytty FIFe:n, joten tuontikissana tämän saisi muualta Euroopasta. Tonkineesi olisi ollut helppo valinta, kun pähkäilin burmankissan ja siamilaisen välillä. Toivottavasti näitä nähdään jossain vaiheessa enemmänkin Suomessa. Nättejä ovat:

Hyvin näkyy molemmat rodut yhdessä kissassa

Mutta jos en toiseksi kissaksi ottaisi tyypitettyä siamilaista, voisin vakavasti harkita thai-kissaa eli vanhanajan siamilaista, joka on luonteeltaan kuten kaikki aasialaiset rodut: sosiaalinen, ihmisystävällinen ja älykäs. Pidän enemmän tästä tavallisemman näköisestä naamiokissasta, ulkonäöltään se ei ole niin siro ja isompikorvainen kuin sukulaisensa moderni siamilainen.

Viime kissanäyttelyssä joulukuussa näin livenä koratin ja kiinnostus tähän vihreäsilmäiseen ja hopeansiniseen thaimaalaiseen alkuperäisrotuun heräsi heti! Toisaalta tästä rodusta tuli ihan mieleen venäjän sininen.

Japanin bobtail peittosi Mochan joulukuussa tuomarin paras-arvostelussa. Luonteeltaan se vaikutti rauhalliselta ja viehkeältä, mutta en ole ulkomuodon takia kiinnostunut rodusta, koska tältä puuttuu häntä!

Vaikka Abessinialainen ja egyptinmau eivät ole aasialaisia kissoja, ovat ne myös käyneet mielessä... Voi, miten pystyn ikinä päättämään sen toisen kissan?! Seuraavassa kissanäyttelyssä helmikuussa täytyykin kiertää rotuosastoja ihan eri otteella ja kysellä kasvattajilta lisää. Mutta yhteistä näille kaikille edellä mainituille roduille on lyhytkarvaisuus, joka ominaisuutena viehättää ihan senkin takia, että kissan kaunis muoto ja lihakset näkyvät paremmin.

Jospa meille joskus tulee sittenkin vaan se toinen burmankissa, vaihtelun vuoksi ehkä vaan eri värisenä, mutta onhan se kiva haaveilla muistakin roduista :) Senpä takia olisi kiva kuulla muilta kissan omistajilta syitä siihen, miksi teillä on eri rotuisia kissoja? Mistä se kiinnostus juuri siihen omaan tiettyyn rotuun heräsi? Itselläni kun on kokemusta vain maatiaisesta ja näistä burmista:

Naamio-pantteri :)

maanantai 27. tammikuuta 2014

Reviiri-lehti, näytenumero 2

Kas kummaa, postilaatikkoon oli yllätyksekseni ilmestynyt Reviiri-lehdestä viimeisin numero, jälleen näytelehtenä. Edelleenkään tarkoitus ei ole mainostaa lehteä! Tällä kertaa lehti oli koira painotteinen aihesisällöltään, kuten kansikuvastakin voi päätellä, mutta muutama mielenkiintoinen juttu kissoistakin löytyi, kuten "Rauha maahan"- kissojen agressiivisesta käytöksestä ja "Vauvauutisia"- kissan raskaus ja synnytys. Viimeisin aihe kiinnosti siltä osin, että harkitsin ennen Mochaa myös naaras burmankissan ottamista sijoituskissaksi eli joskus tulevaisuudessa olisi kiva kokea kissanpentujen syntymä ja kasvatus...

Talvinumero 4/13
Ensimmäisten lemmikkikissojen historiasta kerrottiin myös:
"Pitkään on uskottu, että kissa kesytettiin ensimmäisenä Egyptissä, mutta asia ei välttämättä olekaan niin. Kissasta on saattanut tulla kotieläin jo 4000 vuotta ennen egyptiläisten seinämaalauksia. Ranskalaiset tutkijat löysivät vuonna 2004 Kyprokselta 9500 vuotta vanhan haudan, jossa makasi kaksi ruumista: ihminen ja kissa. Kuolleet oli haudattu lähekkäin kauniisti koristeltuun leposijaansa, mistä pääteltiin, että kyseessä oli todennäköisesti arvostettu henkilö ja hänen lemmikkieläimensä."

Ja viisaat loppusanat:
"Ihminen ei koskaan ole kesyttänyt eläintä.
 Se tuli sisään, 
koska oli kylmä ja näytti söpöltä, 
kunnes sai ruokaa."

Tottako? Voipi olla :)

Lisää lehdestä voit lukea kirjoituksestani Reviiri-lehti. Jos haluat tilata itsellesi ilmaisen Reviiri-lehden näytenumeron, niin tilaamaan pääset TÄSTÄ.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Orijen testissä

Kuivaruoka varasto alkoi olla niin vähissä, että ostin vihdoin tätä kaikkien kissaihmisten hehkuttamaa Orijenia, Cat & Kitten:

Makuna siipikarja

Kyseessä on siis viljaton kuivaruoka nappula, joka ei sisällä synteettisiä säilöntäaineita. Yleensähän nappulaa pitää kasassa vehnä, maissi, peruna tai riisi. Tässä tärkkelyksenä on käytetty mm. hernettä. Toisena makuna Orijenia löytyy kalan makuinen 6 fish. Se olisi varmasti himo tonnikala syöjämme suosikki :) Miten sitten Orijen Cat & Kitten eroaa muista ruokamerkeistä:
  • korkeampi proteiiniosuus tuoreesta lihasta
  • ei sisällä viljaa
  • vain vähän hiilihydraatteja
  • runsaasti hedelmää ja kasviksia
  • yrttejä ja probioottisia bakteereita suojaamaan terveyttä
Proteiinia on huimat 42%, aikaisemmin käyttämissäni kuivaruoissa proteiinia on ollut n. 10% vähemmän. Tueteseloste näyttää hyvältä:

KOOSTUMUS
Tuore kana (20 %), kuivattu kana (15 %), tuore kananmaksa (4 %), tuore kokonainen silli (4 %), tuore kalkkuna (4 %), kuivattu kalkkuna (4 %), tuore kalkkunanmaksa (3 %), tuore kokonainen kananmuna (3 %), tuore kuha (3 %), tuore kokonainen lohi (3 %), tuore kanansydän  (3 %), kananrusto (3 %), kuivattu silli (3 %), kuivattu lohi (3 %), kananmaksaöljy (3 %), kananrasva (2 %), punainen linssi, vihreä herne, vihreä linssi, sinimailanen, jamssi, hernekuitu, kikherne, kurpitsa, talvikurpitsa, pinaatti, porkkana, Red Delicious omena, Bartlett päärynä, karpalo, mustikka, merilevä, lakritsijuuri, väinönputken juuri, rohtosarviapila, kehäkukan kukka, fenkoli, piparmintun lehti, kamomilla, voikukka, kynteli, rosmariini, Enterococcus faecium.

LISÄAINEET
A-vitamiini 15000 KY, D3-vit. 2000 KY, E1 (Rauta): 40 mg, E2 (Jodi): 3 mg, E4 (Kupari): 13 mg, E5 (Mangaani): 14 mg, E6 (Sinkki): 150 mg, E8 (Seleeni): 0,3 mg, Muut lisäaineet: Enterococcus faecium NCIMB10415:300 M CFU/kg.

RAVINTOAINEKOOSTUMUS
Raakavalkuainen 42 %, Raakarasva 20 %, Kosteus 10 %, Hehkutusjäännös 8 %, Raakakuitu 3 %, Kalsium 1,4%, Fosfori 1,1 %, Omega-6 3,5 %, Omega-3 1,2 %, DHA / EPA 0,7 % / 0,4 %, Tauriini, 0,25 %, Magnesium 0,09 %, ph 5.

Muita Mochan syömiä kuivaruokamerkkejä (kaikissa viljaa) ovat olleet:
  • Iams (testiin tarjouksesta)
  • Eukanuba (testissä sokerittomana, väri- ja säilöntäaineettomana)
  • Royal Canin (kasvattajalta 2kg)
  • Almo Nature (burma herroilta tuliaisena)

Usein muihin kuivanappuloihin on lisätty makuaineita, kuten mm. siirappia ja laardia (sianrasvaa), lisäämään ruoan maistuvuutta. Orijenissa maistuu oikea liha ja siksi se saattaa vaatia tottumista joiltakin kissoilta, joten Orijenia kannattaa sekoittaa vanhan kuivanappulan sekaan aluksi. Tarjosin tätä Mochalle ihan pelkiltään ja nappulan koko on itseasiassa aika pieni, joten suurin osa meni ihan hotkimalla pureksimatta alas eli meillä tätä syödään oikein hyvällä ruokahalulla, kuten kuvasta näkyy:

Tässä näkyy hyvin tuo nappulan koko
Jos innostuit kuten minä, Orijen jälleenmyyjät löydät paikkakunnittain TÄÄLTÄ. Ja saahan näitä Zooplussasta, mutta harmikseni ei pientä 340g pussikokoa, jotta pääsisi ensin kokeilemaan. Oman pienen Orijenin testi pussukkani ostin paikallisesta Faunattaresta ja tein samalla hintavertailua eli nuo Zooplussan hinnat olivat vain n. 1€/kg edullisempia verrattuna kyseiseen liikkeeseen.

Tätä ostetaan meille jatkossakin!